Hellou taas! En jaksa jauhaa enää mun paintti-muokkauksista, joten syöksytäänpäs suoraan neljänteen osaan! Jostain syystä vain Miikalle tuli korvaavat ihot... Jos tiedätte hyvät default-ihot mulle, niin laittakaapa kommenttia! Arvaattekos kuka on tuo ankkapyjama poika?

Jostain syystä Mikael ei halunnut koskaan leikkiä äitin tai iskän kanssa, vaan sisko kelpasi.

Kun Klaaran piti lähteä, Mikael suuttui tai pillahti itkuun...?

Mikael oli täysin taapeero-Klaaran vastakohta. Hetkeäkään ei kehdossa voinu odotella, vaan parkuminen alkoi samantien, aargh!

Tässä on Klaaran upea huone! Ihan kiva, huomaa ettei Shiney ole sisustanut -.-

"Klaara, turha piilotella sitä saippuakuplapurkkia, mä näin sen jo." Katri huoahti nostaessaan Klaaran sänkyä ylös. "Äiti älä nost..." Klaara yritti. "Pitää mennä Mikael heräsi!" Katri huudahti ja lähti juoksuun.

"Miten mä nyt pääsen nukkumaan?"

"Sitten mä syön sipsejä!" Klaara uhosi.

"Huomenta poikaseni, nouseppas nyt ylös, niin pääset toivottamaan siskolle hyvää ensimmäistä koulupäivää."

Silläaikaa Klaaran huoneessa. "Lallaa laa! Mää meen kouluun! Laallaa laa!"

"Äiti, tää paprika maistuu oudolta."

"Eikä, ihan hyvää se on. Syö nyt."

"Yhh! Ehkä Klaara oli oikeassa, paprika taisi olla pilaantunutta."

Ja vasta sitten pistetään juoksuksi, kun bussi on odottanut neitiä kokopäivän ulkona!

Hahhaa! Kyllä tuo hymy tuosta vielä hyytyy!

Oho! Onpas yllättävän kaunis bussinkuljettaja :)

"Nonniin! Sanoppas nyt ä-i-t-i." Katri tavutti. "Ei! Ei äiti ei! Laara, Mihvael tahtoo Laaran!" Mikael sopersi. "Ääh. Miksi Mikael, miksi? Klaara oli niin kiltti." Turhautunut äiti voivotteli.

Joskus Mikael oli kiltti...

... Ja joskus taas ei niin kiltti -___-

Katrin vanhat bändikaverit kävivät usein tirkistelemässä heidän onnellista perhe-elämäänsä. Varmaa vaan kateellinen!

Klaaran ensimmäinen koulupäivä ei tainnut onnistua ihan odotetusti, vai? Oikeesti repesin tolle ukkelille xD

"Tykkääkö Mihvael kylpeä?" Katri yritti kommunikoida samoin kuin pikku "Mihva". "Ääti on ihan hattu, ei Mihvael ykkää kylpeä!" Mikael lässytti.

"Yyööök!"

Katri, mikä sua oikeen vaivaa? "En mä vaan tiiä, älä mua kato!"

Häh?! Miksi kaikki on kerääntyny Mihvan luo? Aaa, joo. Sil on syndet!

Tässä on Mihva lapsena!

Klaaran entinen huone jaettiin kahtia. Tässä siis Mihvan puoli.

Ja Klaaran hieman tyttömaisempi puoli.

Klaaraa ja Mikaelia (jottette unohtaisi Mihvan oikeaa nimeä ;D) voisi luulla lähes kaksosiksi, niin samannäköisiä he olivat! Huomaako joku tarkkanäköinen jotain erilaista Katrissa?

Entä nyt? Aivan! Katri odottaa kolmatta lasta. "Äiti, se puhuu!" Mihva huudahti. "Eikä puhu! Sehän on vasta ihan pieni, ei vauvat puhu silloin kun ne on vatsassa!" Katri nauroi.

"Kumpikohan se vauva on, tyttö vaiko poika?" Klaara kysyi veljeltään. "Mistä mä sen voin tietää, en mä mikään selvännäkijä oo."

Ja niin "kaksoset" nukahti.

"Älkää kattoko, mut musta tuntuu että toi rokkari on seissyt tuolla koko yön..." Miika kuiskasi aamu-uutisten lomasta.

"Aah! Eikö ne ymmärrä että mä kuulen kaiken!?"

Ja vihdoin hän suostui lähtemään. Juuri niin! Suuntaa pois, hush hush!

"Hyvä on! Nyt riitti, siivotaan." Katri sanoi ja napsautti teeveen kiinni. "Mut... mut... mut..."

Ja niin siivottiin.

Pomps!

"Toivottavasti vauva tulee terveenä ulos..." Miika huolestui. "Kyyyllä se ihan hyvin siellä näyttää voivan, potkiikin paljon."

"Äääh. Kasi puokki!" Kyllä se siitä vielä onnistuu Mihva!

"Jiihaa! Täys kymppi!"

Synnytys koitti pian. Nyt vaan pidetään peukkuja, ettei tule kaksosia!

Ei tullut, onneksi! Syntyi vain yksi lapsi, Kaisa nimeltään. Elikkäs siis tyttö.

 

Yritin taas kirjoittaa enemmän kirjakielellä, onnistuikos? Kommentteja pliide! Kiitos lukijoille ja halit kommaajille (: